perjantai 28. lokakuuta 2016

Ensimmäisistä eliöistä kambrikaudelle

Muokkasin wikipedian  Geologinen ajanlasku -artikkelissa ollutta taulukkoa ottaen siitä mukaan ajanjakson ensimmäisistä (mahdollisista) elämän merkeistä kambrikauteen asti. Tekstejä on täydennetty ja olen lisännyt viittauksia uusin löydöksiin. Viimeksi päivitetty 28.10.2016

Maailmankausi Kausi / mvs Tapahtumia
Paleotsooinen Kambri
542-490
Kambrikauden lajiräjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Lähes kaikki nykyiset eläinkunnan pääjaksot ovat jo syntyneet kambrikauden loppuun mennessä ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja.
Neoproterotsooinen Ediacara
635-542
Ediacara-eläimistö kukoistaa koko maailmassa. Siinä muun muassa merisulkien ja meduusan tapaisia eliöitä, joilla pehmyt pinta. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. Lyhytikäinen Pannotia supermanner 600-540 mvs.
Kryogeeni
850-635
Nimi viittaa aikakauden erittäin kylmään ilmastoon. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).
Tonia
1000-850
Paljon uudenlaisia akritarkkeja ilmaantuu tämän kauden kerrostumiin. Akritarkit ovat pieniä eloperäisten rakenteiden fossiileja, joita ei ole pystytty tarkasti määrittelemään. (Niitä on löydetty jo huomattavasti vanhemmistakin kerrostumista)
Meso­proterotsooinen Stenia
1200-1000
Ohuita korkeasti metamorfoituneita vyöhykkeitä, kun Rodiniamanner muodostui.
Jotuni (Ectasian)
1400-1200
Vanhimmat suvullisesta lisääntymisestä kertovat fossiilit ovat tältä ajalta (monisoluinen Bangiomorpha -punalevä
Calymmian (engl.)
1600-1400
Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa.
Paleo­proterotsooinen Statherian (engl.)
1800-1600
Eukaryootteja, aitotumaisia eliöitä arvellaan olleen jo tässä vaiheessa, mahdollisesti jo aiemminkin. Columbian supermanner.
Karelia
2050-1800
Vredefortin ja Sudburyn kraaterit muodostaneet asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista. Vanhimmat Grypania spiralis -fossiilit on ajoitettu näille paikkeille tai jo edelliselle Rhyacian-kaudelle. Ei tiedetä varmasti olivatko ne monisoluisia eukaryootteja vai jättimäisiä bakteereita tai bakteeriyhdyskuntia.
Rhyacian (engl.)
2300-2050
Salaperäiset Gabonin makrofossiilit (löytyneet 2010, ajoitus noin 2100 mvs)
Huroninen jäätiköityminen  (2400-2100 mvs). Syy: hapen lisääntymisen aiheuttama metaanin väheneminen ja siitä johtuva jäähtyminen.
Vanhimmat kiistämättömät merkit syanobakteereista ovat ajalta 2100 mvs (2010 tieto)
Siderian (engl.)
2500-2300
Hapen määrä ilmakehässä alkaa lisääntyä todennäköisesti yhteyttävien syanobakteerien ansiosta (Great Oxygenation event 2300 mvs). Aikaisemmin syntynyt happi enimmäkseen sitoutui kemialisesti mm. rautaan.
Neoarkeeinen
2800-2500
Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti maan vaipassa tapahtuva muutos. Kenorland -supermanner muodostuu
Mesoarkeeinen
3200-2800
Maniitsoqin törmäyskraateri syntyy.
Paleoarkeeinen
3600-3200
Mahdollisesti jo tässä vaiheessa oli fotosynteesillä happea tuottavia bakteereja, syanobakteereja, jotka muodostivat stromatoliitteiksi kutsuttuja kerrostumia. Stromatoliitteja voi kuitenkin syntyä ei-biologisten prosessien tuloksenakin. Niinpä toisten näkemysten mukaan syanobakteerit tulivat kuvaan vasta reilusti myöhemmin, 2700 - 2300 mvs. Syanobakteerit eivät joka tapauksessa olleet aivan ensimmäinen elämänmuoto, näin ajatellaan.
Eoarkeeinen
4000-3600
Maapallolla on jo kiinteä kuorikerros, mutta laavaa on saattanut esiintyä pinnalla. Ensimmäinen supermanner Vaalbara syntyi kauden lopussa. Elämän esiintyminen epävarmaa. Isuan alueelta Grönlannista, vanhimmista tunnetuista sedimenttikivilajeista, on kuitenkin löytynyt mahdollisia 3700 mv ikäisiä elämän merkkejä

Maapallon katsotaan syntyneen noin  4.6 miljardia vuotta sitten


Luettavaa

NASA Macquarie University Pilbara Education Project, Stromatolites etc.
Wikipedia, Isua Greenstone Belt

Ei kommentteja: