Poimintoja ja pohdintoja: Ensimmäisistä eliöistä kambrikaudelle

Muokkasin wikipedian Geologinen ajanlasku -artikkelissa ollutta taulukkoa ottaen siitä mukaan ajanjakson ensimmäisistä elämän merkeistä kambrikauteen asti. Tekstejä on täydennetty ja olen lisännyt viittauksia uusin löydöksiin. Viimeksi päivitetty 30.3.2021

Maailmankausi	Kausi / mvs	Tapahtumia
Paleotsooinen 541-252	Kambri 541-485	Kambrikauden lajiräjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Lähes kaikki nykyiset eläinkunnan pääjaksot ovat jo syntyneet kambrikauden loppuun mennessä ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja.
Neoproterotsooinen	Ediacara 635-541	Ediacara-eläimistö kukoistaa koko maailmassa. Siinä muun muassa merisulkien ja meduusan tapaisia eliöitä, joilla pehmyt pinta. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. Lyhytikäinen Pannotia supermanner 600-540 mvs.
	Kryogeeni 850-635	Nimi viittaa aikakauden erittäin kylmään ilmastoon. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).
	Tonian (engl.) 1000-850	Paljon uudenlaisia akritarkkeja ilmaantuu tämän kauden kerrostumiin. Akritarkit ovat pieniä eloperäisten rakenteiden fossiileja, joita ei ole pystytty tarkasti määrittelemään. (Niitä on löydetty jo huomattavasti vanhemmistakin kerrostumista).
Mesoproterotsooinen	Stenia 1200-1000	Rodiniamanner muodostui. Vanhimmat suvullisesta lisääntymisestä kertovat fossiilit ovat tältä ajalta (monisoluisen Bangiomorpha -punalevän fossiileja on löytynyt 1047 mv ikäisiksi ajoitetuista kerrostumista)
	Jotuni (Ectasian) 1400-1200
	Calymmian (engl.) 1600-1400	Kratonien (stabiilien mannerkuoren osien) päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa.
Paleoproterotsooinen	Statherian (engl.) 1800-1600	Eukaryootteja, aitotumaisia eliöitä arvellaan olleen jo tässä vaiheessa, mahdollisesti jo aiemminkin. Columbian supermanner.
	Orosirian (engl.) 2050-1800	Vredefortin ja Sudburyn kraaterit muodostaneet asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista. Vanhimmat Grypania spiralis -fossiilit on ajoitettu näille paikkeille tai jo edelliselle Rhyacian-kaudelle. Ei tiedetä varmasti olivatko ne monisoluisia eukaryootteja vai jättimäisiä bakteereita tai bakteeriyhdyskuntia.
	Rhyacian (engl.) 2300-2050	Salaperäiset Gabonin makrofossiilit (löytyneet 2010, ajoitus noin 2100 mvs) Huroninen jäätiköityminen (2400-2100 mvs). Syy: hapen lisääntymisen aiheuttama metaanin väheneminen ja siitä johtuva jäähtyminen.
	Siderian (engl.) 2500-2300	Hapen määrä ilmakehässä alkaa lisääntyä todennäköisesti yhteyttävien syanobakteerien ansiosta (Great Oxygenation event 2400-2000 mvs). Aikaisemmin syntynyt happi enimmäkseen sitoutui kemialisesti mm. rautaan. Syanobakteerit syntyivät ilmeisesti jo ennen tätä kautta, mutta kuinka paljon aiemmin, siitä näyttää olevan monenlaisia käsityksiä.
Neoarkeeinen 2800-2500		Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti maan vaipassa tapahtuva muutos. Kenorland -supermanner muodostuu
Mesoarkeeinen 3200-2800		Maniitsoqin törmäyskraateri syntyy.
Paleoarkeeinen 3600-3200		Pilbaran alueelta Länsi-Australiasta on löytynyt mahdollisesti eloperäisiä stromatoliitteja tältä ajalta (mm. Dresser Formation 3480 mv) . Stromatoliitit ovat kerrostuneita kivimuodostumia, joita syntyy mineraalien kertyessä mikrobien muodostamiin yhdyskuntiin. Niitä voi kuitenkin syntyä ei-biologisten prosessien tuloksenakin ja siksi niitä ei aina voida pitää varmana elämän merkkinä. Samoilta alueilta on löytynyt myös mahdollisia mikrofossiileja, joiden eloperäisyydestä kiistellään (Apex Chert).
Eoarkeeinen 4000-3600		Maapallolla on jo kiinteä kuorikerros, mutta laavaa on saattanut esiintyä pinnalla. Ensimmäinen supermanner Vaalbara syntyi kauden lopussa. Isuan alueelta Grönlannista on löytynyt 3700 mv ikäisiä stromatoliitteja muistuttavia mahdollisia elämän merkkejä. Vuonna 2017 löydettiin Quebecistä, Kanadasta, mahdollisia mikrofossiileja, jotka vastaisivat nykyisinkin merenpohjan kuumien lähteiden lähellä eläviä ei-yhteyttäviä mikrobeja. Ne on ajoitettu välille 3770-4280 mvs, eli mahdollisesti jo ennen eoarkeeista aikaa. Ajoitusvaikeuksien takia on kuitenkin mahdollista, että ne ovat nuorempia.