keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Hiilikautinen tallustelija

Pederpes finneyae. (Kuva Wikimedia Commons)
Vuonna 1971 Skotlannista löydettiin fossiili, joka luokiteltiin ensin varsieväkalaksi. Vasta vuonna 2002 julkisuuteen tuli tieto, että englantilainen paleontologi Jennifer Clack oli tutkinut fossiilia tarkemmin ja oli selvinnyt, että kyseessä on alkeellinen tetrapodi, nelijalkainen selkärankainen.

Löydöksen ajoitus on mielenkiintoinen, 348 mvs. Se osui nimittäin aikakauteen, jolta ei ollut paljonkaan fossiileja. Kyseessä on ns. Romerin aukko, jolla tarkoitetaan aikakautta 360-345 mvs kivihiilikauden alussa (osapuilleen sama kuin kauden Tournai-vaihe). Jaksoa edelsi devonikauden päättänyt joukkotuho.

Kivihiilikauden jako (Wikipedia)
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
permikausi Cisural Assel nuorempi
kivihiilikausi Pennsylvania Gžel 298,9–303,7
Kasimov 303,7–307,0
Moskova 307,0–315,2
Baškiria 315,2–323,2
Mississippi Serpuhov 323,2–330,9
Visé 330,9–346,7
Tournai 346,7–358,9
devoni myöhäis Famenne vanhempi
Hiilikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013. 
Devonikauden loppupuolella (Famenne-vaihe) oli jo tetrapodeja, jotka pystyivät liikkumaan jossain määrin maalla, ks. artikkeli kaloista alkusammakoihin. Ne elivät kuitenkin enimmäkseen vesielementissä ja niiden jalat sopivat paremminkin voimakkaaseen melomiseen kuin tehokkaaseen liikkumiseen maalla. Tämä uusi löydös paljastui kuitenkin tutkimuksissa erilaiseksi. Tärkeä havainto koski takajalkojen luiden rakennetta. Sen jalat eivät ilmeisestikään sojottaneet sivulle eikä taaksenpäin kuten noilla aiemmilla tetrapodeilla, vaan keskivarpaat osoittivat suoraan eteenpäin. Tällainen jalan asento on samanlainen kuin vaikkapa kissoilla ja koirilla ja soveltuu liikkumiseen maalla.

Tälle lajille on annettu tieteellinen nimi Pederpes finneyae. Se oli tutkimuksen julkaisuaikaan aikaisin tunnettu todella maaelämään sopeutunut selkärankainen. Kallon kapeus viittaa siihen, että se on vetänyt ilmaa keuhkoihinsa samankaltaisen lihastekniikan avulla kuin useimmat nykyiset tetrapodit, ei kurkkupussia liikuttelemalla sammak­ko­mai­sesti. Sillä oli takajaloissa viisi, etujaloissa kuusi varvasta - oltiin siis jo miltei nykyisessä 'pääratkaisussa'. Korvan rakenne viittaa siihen, että Pederpes vietti osan ajastaan vedessä.

Pederpesiä voidaan sanoa sammakkoeläimeksi (Amphibian) sanan laajassa merkityksessä. Matelijoita ei aivan sen ajalta vielä tunneta eikä nykysammakkoja muistuttavia loikkijoita näkynyt vielä pitkään aikaan.

Romerin aukko täyttymässä?

Vuonna 2012 löytyi 350 mv ikäisiksi ajoitettuja fossiileja neljästä uudesta paikasta Skotlannista. Niiden joukossa on primitiivinen sammakkoeläin, joka on saanut lempinimen 'Ribbo'. Tutkimus ja luokittelu lienee vielä kesken tätä kirjoitettaessa.

Linkkejä:

Wikipedia, Pederpes
Melbourne Museum, Pederpes - an early tetrapod
Wikipedia, Romer's gap
National Museums Scotland, Closing Romer's Gap: The story so far

Ei kommentteja: