torstai 13. lokakuuta 2016

Sammakkoeläin vai matelija

Westlothiana lizziae (Kuva Wikimedia)

Luokittelun vaikeus

Monet kivihiilikauden alun tärkeät fossiilit tulevat Skotlannista. Asian tekee ymmärrettäväksi se tieto, että Skotlanti sijaitsi noina muinaisina aikoina lähellä päiväntasaajaa.

Vuonna 1984 löydettiin sikäläisestä vanhasta kalkkikivilouhoksesta fossiili, joka käynnisti tiede­mies­piireissä laajan keskustelun siitä, oliko kyseessä sammakkoeläin vai matelija. Fossiili on ajoitettu 345 mv vanhaksi (National Museums Scotlandin tieto, Wikipedian mukaan 338 mv), eli se sijoittuu kivihiilikauden toiseen, Visé-vaiheeseen. Fossiloitunut liskomainen eläin sai lempinimen 'Lizzie', josta tuli sitten osa sen tieteellistä nimeä Westlothiana lizziae. Nimen alkuosa taas viittaa West Lothianin piirikuntaan, jossa tuo vanha louhos sijaitsee.

East Kirktonin kalkkikivilouhos
Jos 'Lizzie' oli matelija, se olisi toistaiseksi aikaisin tunnettu sen ryhmän edustaja. Mutta...

Mikä sitten erottaa sammakkoeläimet ja matelijat toisistaan? Oleellinen ero on lisääntymistavassa. Sammakkoeläimet laskevat munansa veteen, kun matelijat taas munivat maalle ja niiden munissa on vedenpitävä kalvo, ns. vesikalvo eli amnion. Kalvo estää munia kuivumasta.

Pelkästään fossiloitunutta luurankoa katsomalla on mahdotonta päätellä varmasti, kummalla tavalla Westlothiana lisääntyi. Rakenteesta voi saada toissijaisia viitteitä, mutta tässä tapauksessa löytyy molempien ryhmien piirteitä. Matelijamaisia piirteitä ovat mm. nilkkaluiden ja hammasluun rakenne sekä suhteellisen pieni kallo. Westlothiana oli myös yleiseltä ruumiinkooltaan pieni tuon ajan mittapuussa, noin 20 cm täysikasvuisena.

Useimmat tiedemiehet sijoittavat Westlothianan ryhmään Reptiliomorpha. Tähän ryhmään kuuluu kuuluu amnioottien eli matelijoiden, nisäkkäiden ja lintujen lisäksi joitakin matelijamaisia sammakkoeläimiä.

Varhaisin kiistaton matelija


Hylonomus lyelli. (Kuva Wikimedia)
Hylonomuksen kallon rakenne (Kuva Wikimedia)
Varhaisimpana tunnettuna kiistattomana matelijana pidetään Hylonomus lyelli -lajia, joka eli noin 315-312 mvs myöhäisellä kivihiikaudella. Se oli häntä mukaanlukien noin 20 cm pituinen.


Hampaat olivat pienet ja terävät ja sen arvellaan syöneen ravinnokseen tuhatjalkaisia, hyönteisiä yms. Sen fossiileja on löydetty Nova Scotiasta Kanadasta onton puunrungon fossiloituneiden jäännösten seasta.

Lähdeaineistoa:

Wikipedia, Westlothiana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti