maanantai 14. marraskuuta 2016

Permikauden nisäkäsmäisiä matelijoita


Permikauden jako (Wikipedia)
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
triaskausi varhais Indus nuorempi
Permikausi Loping Changxing 252,2–254,1
Wuchiaping 254,1–259,8
Guadalupe Capitan 259,8–265,1
Word 265,1–268,8
Road 268,8–272,3
Cisural Kungur 272,3–283,5
Artinsk 283,5–290,1
Sakmara 290,1–295,0
Assel 295,0–298,9
hiilikausi Pennsylvania Gžel vanhempi
Permikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.
Permikaudella mannerlaatat olivat yhtenä suurena Pangaea-suur­man­te­reena. Ilmasto oli kuivempi kuin kivi­hiili­kaudella ja mantereen sisäosissa oli laajoja autiomaita.

Kauden lopussa (251.4 mvs) tapahtui maapallon elämän historian suurin tunnettu joukkotuho, jossa suurin osa meri­eläi­mis­töstä ja maaselkärankaisista hävisi. Syytä ei tarkkaan tiedetä. Mahdollisesti oli kyseessä ketjureaktio, johon liittyivät suuret tulivuoren­pur­kaukset, hiilidioksidin ja metaanin lisääntyminen, maapallon lämpötilan nousu ja hapen väheneminen meressä. Myös asteroiditörmäyksen mahdollisuutta on pohdittu.

Permikausi oli matelijoiden ja nisäkäsmäisten matelijoiden valta-aikaa. Tähän artikkeliin olen poiminut esimerkiksi joitain nisäkäsmäisiä matelijoita, eli tarkemmin sanottuna nisäkkäitä edeltäneitä synapsideja. Synapsidit ovat matelijoista kivihiilikaudella erkaantunut kehitys­haara, jonka katsotaan johtaneen lopulta varsinaisiin nisäkkäisiin.

Dimetrodon incisivum (Wikimedia)

Permikauden alkupuolen valtiaat

Dimetrodon on varhaisella permikaudella (295-272 mvs) elänyt synapsidisuku. Sen erityis­tuntomerkki oli selkänikamien ulokkeiden varaan rakentunut purjemainen rakenne selässä.

Suvusta tunnetaan useita lajeja. Useimmat olivat kooltaan 1.7 ja 4.6 metrin väliltä. Dimetrodonit olivat petoeläimiä.

Fossiileja on löytynyt eniten Lounais-USA:sta mutta myös Saksasta. Dimetrodon edustaa alkeellisten synapsidien ryhmää, josta käytettiin aikaisemmin nimitystä pelykosaurit. Ne hallitsivat maaekosysteemejä välillä 300 - 271 mvs. (Nykyisessä systematiikassa nimetään vain kladeja, johon kuuluu kantamuoto ja kaikki jälkeläiset. Tämä tiettyä kehitysastetta kuvaava nimitys on siksi jäänyt vähemmälle käytölle.)

Biarmosuchus tener. Radim Holiš, Wikimedia Commons
B. tener saattoi näyttää tämäntapaiselta  (Wikimedia)

Terapsidit

Biarmosuchus-fossiileita on löytynyt ainoastaan venäjältä, ajalta 267 mvs.

Biarmosuchukset olivat suuren koiran kokoisia ja ilmeisesti ketteräliikkeisiä saalistajia, jotka saattoivat juosta kiinni saaliinsa. Tähän viittaavat hoikat ja pitkät jalat, jotka eivät sojottaneet matelija­maisesti sivuille. Myös jalkaterien asento - suoraan eteen - viittaa tähän.

Kuten usein petoeläimillä, kallo laajeni taaksepäin, jolloin silmien kulma on saalistusta helpottavasti hieman eteenpäin. Tällainen kallonmuoto sallii myös vahvemmat purulihakset.

Etelä-Afrikasta, ajalta 270-251 mvs, on löydetty samantapaisen petoeläimen fossiileja. Suvulle on annettu nimi Lycaenops.

Estemmenosuchus uralensis oli kaikkiruokainen (Wikimedia)
Biarmosuchus ja Lycaenops olivat selvästi vähemmän matelijamaisia kuin dimetrodon. Se luetaankin uuten synapsidien ryhmään, terapsideihin. Terapsidit olivat hallitseva eläinryhmä permikauden keskivaiheilta kauden lopulle asti. Pidetään todennäköisenä, että terapsidit olivat tasalämpöisiä. Niihin kuului myös kasvissyöjiä ja kaikkiruokaisia. Esim. jotkut dinocephalia-ryhmään kuuluvat olivat hyvinkin kookkaita, jopa 4,5 metrisiä ja kahden tonnin painoisia (Estemmenosuchus uralensis). Ne kukoistivat välillä 272 - 260 mvs.

Terapsidien alkuperä on aiheuttanut päänvaivaa. Aikaisempien, dimetrodonin kaltaisten, nisäkäsmäisten matelijoiden fossiileja on löydetty permikauden alkupuoliskon kerrostumista Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta. Terapsidien fossiileja taas on löydetty uudemmista kerrostumista mm. Venäjältä, Etelä-Afrikasta ja Kiinasta. Tähän väliin kaivataan lisää tietoa.

Thrinaxodon liorhinus. (Wikimedia)

Kynodontit

Permikauden loppupuolella ilmaan­tui merkittävä terapsideihin luettava ryhmä, kynodontit, noin 260 mvs. Nisäkkäiden katsotaan olevan juuri niiden jälkeläisiä.

Kynodonttien tärkeä tuntomerkki liittyy niiden nimeen: Nimi voitaisiin kääntää 'koiranhampaiset'. Hampaisto oli jo täysin erilaistunut: etuhampaat, kulmahampaat ja poskihampaat.

Kynodonteihin kuuluva Thrinaxodon liorhinus eli alueilla, jotka kuuluvat nykyiseen Etelä-Afrikkaan ja Etelämantereeseen. Thrinaxodon oli petoeläin ja vastasi kooltaan nykyistä kettua. Eräiden tutkimustulosten mukaan sillä saattoi olla kuonossa tuntokarvat ja mahdollisesti myös karvapeite. Sitä katsotaan esiintyneen välillä 252 - 247 mvs, eli permikauden lopusta reilusti triakauden puolelle.  Joukkotuhosta selviytyminen on ehkä liittynyt siihen, että lajin elintapoihin kuului onkaloiden kaivaminen. Vanhimmat Thrinaxodonin kaivamat onkalot Etelä-Afrikassa on ajoitettu 251 mv ikäisiksi, eli juuri permikauden joukkotuhon ajalle.

Thrinaxodonia aikaisempia permikauden lopun kynodontteja olivat mm. charassognathus ja procynosuchus, mutta niitä ei ole löydetty enää triaskaudelta. 

Dikynodontit

Diictodon (Wikimedia)
Dikynodontit  olivat kasvissyöjiä, joilla oli kaksi 'torahammasta'. Ne olivat hyvin monimuotoinen terapsidien ryhmä, josta tunnetaan yli 70 sukua permikauden keskivaiheilta alkaen. Dikynodontit olivat permikauden loppupuolella hyvin yleisiä.

Ensimmäisen kerran pesä­onka­loiden kaivamista selkärankaisilla on todettu dikynodonttien ryhmässä. Alle puolimetrinen kasvissyöjä Diictodon oli suuresta löydetystä fossiili­määrästä päätellen hyvin menestyksekäs noin 260-254 mvs. Sen kaivamat onkalot saattoivat olla 1.5 metrin syvyisiä.

Lystrosaurus murrayi (Wikimedia)
Lystrosaurus -sukuun kuuluvia dikynodontteja esiintyi välillä 255 - 250 mvs mm. nykyisen Etelä­mantereen, Etelä-Afrikan, Intian, Kiinan ja Venäjän alueilla. Siis selvisivät joukko­tuhon läpi. Ne olivatkin varhaisen triaskauden yleisimpiä selkä­rankaisia. Niiden koko vaihteli lajista riippuen 0.6 metristä 2.5 metriin. Niillä oli erityisen vahvarakenteiset etujalat ja niiden ajatellaan olleen tehokkaita kaivajia, jotka pesivät kaivamissaan onkaloissa.

Lähteitä:

Wikipedia, Synapsid
Wikipedia, Dimetrodon
Wikipedia, Therapsid
Scientist at Work, On the Origin of Therapsids
Wikipedia, Cynodont
Wkipedia, Dicynodont
Reptile evolution.com, Thrinaxodon
Wikipedia, Permian
Wikipedia, Permikauden joukkotuho

Ei kommentteja: